tiistai 24. helmikuuta 2015

Intiaanisokerinen kinuskikakku


Leivoin tällaisen kakun perjantaiksi mieheni synttäreiden kunniaksi. Hän on aina tykännyt kinuskikakusta ja toivoi nytkin sellaista. Täytteetkin ovat hänen toivomansa. Tein nyt aika runsaat täytekerrokset eli pienempikin määrä riittää jos niin haluaa :) Intiaanisokeria on kakun pohjassa, vähän täytteessä ja kinuskikuorrutteessa.

Halusin siis tehdä nyt kinuskin intiaanisokerista. Se kannatti, koska omaan makuuni tämä oli tähän asti parhaan makuista kinuskia! Maistui ehdalle kinuskille olematta niin supermakea kuten tavallisella sokerilla tehtynä. Laitan blogiin intiaanisokeri-kinuskikuorrutteen ohjeen erikseenkin, jotta se löytyy helposti.

Intiaanisokerinen kinuskikakku
 
Pohja

5 kananmunaa

100 g (2 1/4 dl) intiaanisokeria

150 g (noin 2 1/2 dl) puolikarkeita spelttijauhoja

Voitele 24 cm halkaisijaltaan oleva irtopohjavuoka ja jauhota se.Vatkaa munat ja intiaanisokeri paksuksi vaahdoksi. Siivilöi jauhot varovasti käännellen vaahdon sekaan. Kaada taikina vuokaan. Vältä vuoan heiluttamista. Paista uunin alatasolla 170 C°:ssa noin 30 minuuttia. Kumoa valmis kakkupohja alustalle pian uunista ottamisen jälkeen. Anna kakkupohjan jäähtyä ja leikkaa se sitten kolmeen osaan.
 
Kostutus

1 1/2 dl maitoa

2 tl intiaanisokeria

Sekoita maito ja intiaanisokeri keskenään

Persikkatäyte

1/2 dl persikkahilloa


2 dl vispikermaa

100 g vaniljatuorejuustoa

1 dl persikkahilloa

250 g säilykepersikoita (ilman lientä)

2 rkl intiaanisokeria

3 liivatelehteä

1rkl vettä

Pese vuoka, jossa paistoit kakun. Leikkaa sopivankokoinen pala leivinpaperia vuoan pohjalle (voit myös koota kakun suoraan tarjoilualustalle ja laittaa ympärille reunavuoan täyttämisen ja hyytymisen ajaksi). Aseta kakkupohjan pohjaosa vuokaan. Kostuta se intiaanisokerimaidolla. Levitä päälle persikkahillo.

Upota liivatteet kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa lopuksi hiljalleen joukkoon tuorejuusto. Sekoita joukkoon persikkahillo. Valuta persikoista liemi. Pilko muutama säilykepersikkasiivu pieniksi paloiksi ja lisää täytteeseen. Soseuta loput persikkasiivut soseeksi ja lisää täytteeseen. Kiehauta vesitilkka, purista liivatteet ja liuota kiehuvaan veteen. Kaada ohuena nauhana moussen joukkoon samalla sekoittaen. Jos täyte vaikuttaa kovin notkealta, laita se hetkeksi jääkaappiin. Levitä persikkatäyte vuokaan. Laita vuoka jääkaappiin vadelmatäytteen teon ajaksi.

Vadelmatäyte

1/2 dl vadelmahilloa


2 dl vispikermaa

100 g vaniljatuorejuustoa

200 g vadelmahilloa

3 liivatelehteä

1 rkl vettä


noin 80 g pakastevadelmia (kotimaisia)

Nosta keskimmäinen kakkulevy vuokaan ja kostuta se. Levitä päälle vadelmahillo.

Upota liivatteet kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa lopuksi hiljalleen joukkoon tuorejuusto. Sekoita joukkoon vadelmahillo. Kiehauta vesitilkka, purista liivatteet ja liuota kiehuvaan veteen. Kaada ohuena nauhana moussen joukkoon samalla sekoittaen. Jos täyte vaikuttaa kovin notkealta, laita se hetkeksi jääkaappiin. Upota täytteeseen vieri viereen jäisiä vadelmia.

Laita kanneksi päällimmäinen kakkulevy ja kostuta myös se. Peitä kakku foliolla tai kelmulla ja anna hyytyä jääkaapissa muutama tunti tai mielellään yön yli.

Kinuskikuorrute

(voi tehdä jo tarjoilua edeltävänä päivänä)

2 dl kuohukermaa

2 dl intiaanisokeria

1-2 tl voita

Mittaa kerma ja intiaanisokeri paksupohjaiseen kattilaan. Kuumenna seosta kunnes se kiehuu. Alenna sitten lieden lämpötila keskiteholle tai sen verran, että seos kiehuu ja kuplii hiljalleen. Keitä kinuskia noin 15-20 minuuttia samalla sekoitellen. Paras tapa on varmistaa aina onko kinuski valmista. Varmistamisen voi tehdä kahdella tavalla. Niistä tarkemmin täällä.

Jos kinuski ei testien mukaan ole vielä valmista, pitää kinuskia keittää vielä hetki. Testejä voi tehdä useastikin kinuskin valmistuksen aikana. On varmistettava, että kinuskia ei keitä liian kauan. Silloin kinuski jähmettyy kakun päälle liikaa (jopa kivikovaksi) ja leikkaaminen voi olla hankalaa.

Kun kinuski on valmista, niin lisää voi ja sekoita hyvin, jotta voi sekoittuu kinuskiin tasaisesti. Anna kinuskin vetäytyä noin minuutin ajan ja kaada se sitten kakkupohjan päälle. Levitä kinuski palettiveitsen tai tavallisen veitsen avulla.

Kermapäällystys

2 dl vispikermaa

1 tl tomusokeria

Poista kakku vuoasta, tasoita reunaa tarvittaessa esim. palettiveitsellä ja nosta kakku tarjoilualustalle (ellet käyttänyt reunavuokaa). Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää loppuvaiheessa tomusokeri. Levitä ohut kerros vaahtoa kakun reunoille.

Kermapursotukset

5 dl Flora Vispiä

1 1/2 rkl vaniljakreemijauhetta

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää loppuvaiheessa vaniljakreemijauhe. Jaa vaahto kahteen pursotuspussiin, joissa toisessa on pyöreäpäinen tylla ja toisessa tähtitylla (1M).

Pursota kakun reunoille ensin tähtityllalla "pystylaineita". Jätä laineiden väliin muutama sentti väliä. Pursota sitten pyöreällä tyllalla "tippoja", noin neljä aina vierekkäin. Pursota haluamaasi kuviota kakun yläreunaan.

Intiaanisokeri-kinuskikuorrute ♥


Kakun reunapursotuksia.



Kinuskikuorrute kakkuun intiaanisokerilla


Minulla on täällä jo kinuskikuorrutteen ohje, mutta laitan sen vielä erikseen tehtynä intiaanisokerilla, jotta se löytyy helposti. Ihan samat mittasuhteet ja tekotapa tässä on kuin esimerkiksi fariinisokeria käytettäessä. Tein itse nyt ensimmäistä kertaa kinuskikuorrutteen intiaanisokerista (täytteeseen olen kyllä joskus jo aiemmin intiaanisokeri-kinuskivaahtoa laittanut). Omasta mielestäni intiaanisokerilla tehty kinuski on todella herkullista. Vaikka tämäkin on makeaa, on tavallisen sokerin tuoma kissanmakeus poissa ja tilalla enemmän kinuskin maun syvyyttä. Yhtä hyvin onnistui kuin tavallisella sokerilla tehtynä. Tein kinuskikuorrutteen jo edellisenä iltana kakun päälle ja tein seuraavana päivänä kakkuun kermapursotukset.

Kakku johon tämä kinuskikuorrute tuli, löytyy täältä.

Kinuskikuorrute intiaanisokerilla
 
Noin 24 cm halkaisijaltaan olevaan kakkuun:

2 dl kuohukermaa

2 dl intiaanisokeria

1-2 tl voita

Noin 26 cm halkaisijaltaan olevaan kakkuun:

2 1/2 dl kuohukermaa

2 1/2 dl intiaanisokeria

2 tl voita

Noin 28 cm halkaisijaltaan olevaan kakkuun:

3 dl kuohukermaa

3 dl intiaanisokeria

2-3 tl voita

Mittaa kerma ja intiaanisokeri paksupohjaiseen kattilaan. Kuumenna seosta kunnes se kiehuu. Alenna sitten lieden lämpötila keskiteholle tai sen verran, että seos kiehuu ja kuplii hiljalleen. Keitä kinuskia noin 15-20 minuuttia samalla sekoitellen. Paras tapa on varmistaa aina onko kinuski valmista. Varmistamisen voi tehdä kahdellakin tavalla:

Vesilasitesti: Tipauta lusikalla pieni loraus kinuskia vesilasissa olevaan kylmään veteen. Jos kinuski liukenee ja hajoaa veteen, se ei ole vielä valmista. Jos kinuski jää palloksi ja sen voi nostaa lasista sormella pois ja siitä voi muotoilla jopa pallon, on kinuski valmista.

Kakkutesti: Tipauta kinuskia lusikalla pieni loraus kakkupohjan pinnalle. Jos kinuski imeytyy kakkuun, ei se ole vielä valmista. Jos kinuski jää kokonaan kakkupohjan pinnalle, on se valmista.

Jos kinuski ei testien mukaan ole vielä valmista, pitää kinuskia keittää vielä hetki. Testejä voi tehdä useastikin kinuskin valmistuksen aikana. On varmistettava, että kinuskia ei keitä liian kauan. Silloin kinuski jähmettyy kakun päälle liikaa (jopa kivikovaksi) ja leikkaaminen voi olla hankalaa.

Kun kinuski on valmista, niin lisää voi ja sekoita hyvin, jotta voi sekoittuu kinuskiin tasaisesti. Anna kinuskin vetäytyä noin minuutin ajan ja kaada se sitten kakkupohjan päälle. Levitä kinuski palettiveitsen tai tavallisen veitsen avulla.

Ei kannata odottaa ainakaan minuuttia kauempaa kinuskin kaatamista kakun päälle, koska kinuski jähmettyy nopeasti. Kun ei aikaile liikaa, kinuskin levittäminen onnistuu hyvin ja pinnasta tulee tasainen.  Kinuskikuorrute on oikein keitettynä suussasulavan pehmeää ja hyvin leikattavaa, vaikka se on ollut pidemmänkin aikaa jääkaapissa.

Kinuskikuorrutteen voi hyvin tehdä kakun päälle jo edellisenä päivänä!


Intiaanisokeri-inuskikuorrute kakun päällä.

maanantai 23. helmikuuta 2015

Kookos-kikhernecurry


Löysin sattumalta tämän ohjeen Ketun keittiössä -blogista täältä. Hän oli löytänyt ohjeen puolestaan Yummy Healthy Easy -blogista täältä. Hyödynsin mausteiden osalta molempia ohjeita valiten itselle parhaan sekoituksen. Lisäsin kuitenkin intiaanisokeria tasaamaan paseeratun tomaatin maun. Ohjeessa tulisi oikeasti käyttää tomaattimurskaa ja muuten olisin itsekin laittanut sitä, mutta kaksi lastamme ei siedä niitä ruoan seassa. Eipä ole muuten pitkään aikaan tullut keitettyä basmatiriisiä. Nykyään kun keittelen vain täysjyväriisiä/spelttihelmiä.

Tämä ruoka oli valloittavan hyvää! Nopea ja helppo valmistaa ja maku oli super :) Vähän mietin, että miten mahtaa upota lapsille, mutta ihan turhaan mietin, koska lapsetkin tykkäsivät kovasti ja lautaset tyhjenivät ihmeellisen nopeasti :) He onneksi tykkäävät vähän mausteisemmastakin ruoasta.

Tuo tomaattimurska on tosiaan kahdelle vanhemmalle lapselle inho juttu, mutta raakana tomaatti uppoaa hyvin tai vaikka juurikin sileänä versiona ruoissa. Poika nyppii ruoista lisäksi porkkanapalat, mutta raakana porkkanoita uppoaa iso määrä. Onhan se koostumus tietenkin ihan erilainen raakana ja keitettynä/paistettuna. Poika on oppinut hyvin kuorimaan itse porkkanansa. Pari kertaa Mio on tullut kuorittu porkkana kädessään keittiöstä, kun sopiva, vaivihkainen hetki on hänelle koittanut (tai no, pojan teki mieli porkkanaa ja äiti nyt sattui olemaan kuopuksen seurana toisessa huoneessa). Hän oli leikannut veitsellä pienet palat päistä pois ja kuorinut millintarkasti kuoret pois. Ollaan kyllä sovittu, että nuo hommat tehdään aina aikuisen läsnäollessa, koska 4 v. lapsi + veitsi + kuorimishöylä voisi olla aika vaarallinenkin yhdistelmä :D Onneksi poika osaa jo kuitenkin varoa eikä haavoja ole ainakaan vielä tullut. Olen hänelle kertonut, että kyllä sitä monesti aikuisillekin sattuu niiden välineiden kanssa haavereita (jotta edes pieni itsesuojeluvaisto heräisi) :). Joka tapauksessa, kivahan se on kun lapset haluavat itse kokeilla asioita ja haluavat usein osallistua ruoanlaittoonkin :)

Sanonpa vielä, että voi kunpa olisi laadukkaampi kamera ja valo olisi suotuisampi, niin omat ruoka-annoskuvani voisivat olla edes vähän lähemmäksi niin hyvännäköisiä kuin noiden kahden blogilaisen annokset :D

Kookos-kikhernecurry
 
(4-6 hengelle)

2 rkl oliiviöljyä
 
1 sipuli
 
2 valkosipulinkynttä
 
2 tlk (noin 600 g) kikherneitä (tölkissä)
 
500 g paseerattua tomaattia
 
4 dl kookosmaitoa
 
1 tl intiaanisokeria
 
1 1/2 tl currymaustetta

1 tl juustokuminaa
 
1/2 tl kurkumaa
 
ripaus cayennepippuria (laitoin noin 1/2 maustemittaa)
 
1 tl jauhettuja korianterinsiemeniä
 
1 tl ruususuolaa

Koristeluun

tuoretta korianteria

Lisäksi

basmatisiiriä

Kuumenna öljy pannulla ja lisää joukkoon hienoksi pilkotut sipuli ja valkosipulinkynnet. Anna kuullottua. Lisää pannulle kikherneet, paseerattu tomaatti, kookosmaito ja mausteet. Sekoita kaikki hyvin keskenään. Alenna liesi keskilämmölle ja keittele seosta 10-15 minuuttia välillä sekoitellen, kunnes liemi on hieman keittynyt kasaan ja seos vähän paksuuntunut.

Keitä basmatiriisiä tarvittava määrä pakkauksen ohjeen mukaan (itse keitin 4 hengen annoksen ja siitä riitti mainiosti meidän perheelle yhdelle aterialle ja vielä lapsille vähän toiselle aterialle). Annostele riisi lautasille ja kaada päälle kookos-kikhernecurrya.

Valmis kookos-kikhernecurry ♥


torstai 19. helmikuuta 2015

broileri-perunavuoka


Halusin vähän vaihtelua broileriruokiin. Tein tällaista vähän kiusauksen tapaista vuokaa, mutta halusin suikaloida perunat itse. Kookosmaito tuo kivaa makua mukanaan.

Kana-perunavuoka
 
6 isohkoa perunaa (700 g suikaloituna)
 
1 iso sipuli
 
2 valkosipulinkynttä
 
430-450 g broilerin maustamattomia fileitä
 
1 rkl kookosöljyä
 
1 tl ruususuolaa
 
1 tl broilerimaustetta
 
1 tl currya

1 tl paprikamaustetta


200 g kookosmaitoa
 
2 dl ruokakermaa
 
1/2 tl ruususuolaa

Kuori perunat ja leikkaa ne suikaleiksi. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Pilko broilerin fileepalat pannulle ja paista ne öljyssä kypsäksi. Lisää paistamisen loppuvaiheessa sipuli- ja valkosipulisilppu sekä mausteet. Sekoita keskenään kookosmaito, ruokakerma ja ruususuola.

Voitele uunivuoka (1 isohko tai 2 pienempää) ja kaada siihen perunasuikaleet ja broileriseos. Sekoita ne keskenään vuoassa. Kaada tasaisesti päälle kookosmaito-ruokakermaneste. Paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla noin 45 minuuttia, tai kunnes perunat ovat kypsyneet.

Valmis ruoka.




lauantai 14. helmikuuta 2015

Ystävänpäivätervehdys! ♥


♥ HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE! ♥

Mio (maaliskuussa 5 v.) oli tehnyt siskolleen kerhossa ystävänpiväkortin. Mio piilotti sen kerhosta tultuaan, jotta Inka ei näkisi sitä ennen aikojaan. Aamulla Mio vei kortin Inkalle halauksen ja ystävänpäivätoivotusten kera :) Inka ja Mio leikkivät paljon keskenään, pitkiäkin leikkejä mielikuvitus vahvasti leikeissä mukana, ja Inka on todellakin Miolle hyvä ystävä ♥

Mio on viime aikoina kiinnostunut kirjaimista. Inka on nyt oppinut lukemaan ja kirjoittamaan ja se on varmasti aiheuttanut kiinnostuksen kipinän Miossa. Mio menee usein Inkan kirjoituspöydän ääreen ja kirjoittaa papereille oppimiaan kirjaimia. Mio osaa kirjoittaa oman nimen lisäksi "isi" ja tietenkin mallista vaikka mitä, mutta kirjaimia harjoitellaan nyt tosi ahkerasti. Inka ja Mio ovat välillä leikkineet eskaria niin, että Inka on opettaja ja opettaa Miolle vanhasta eskarikirjastaan kirjaimia.

Yläpuolella näkyy Mion Inkalle tekemän kortin etupuoli. Toiselle puolelle Mio oli piirtänyt siskon kuvan :)


Mion kirjainharjoittelua. Tämän Mio koristeli Inkan leimasimella ja teippasi meidän, isin ja äidin, makuuhuoneen oveen :) Mio on selvästi kirjoittanut eille jotain!




Kävimme Mion kerholla viime sunnuntaina talviriehassa ja siellä menimme heti ensimmäiseksi rekiajelulle huskykoirien vetäminä :)


Ystävänpäivän kunniaksi voisin kertoa erään iki-ihanan asian! Syyn sille, miksi oloni on ollut monen monta viikkoa henkisesti superonnellinen, mutta fyysisesti surkea: kaameaa väsymystä, vielä kaameampaa pahoinvointia ja päälle päänsärkyjä. Aika helposti sen jo pystyy noista oireista arvaamaankin :D Masussani kasvaa meidän perheen puuttuva palanen, PikkuPikkanen (Inkan nimeämänä) eli neljäs lapsukainen, joka ilmestynee iloksemme heinäkuun loppupuolella (nyt siis jo viides kuu menossa).

Blogini on tämän viimeaikaisen olotilan takia jäänyt vähän paitsioon, vaikka se mielessä on ollutkin :) Ei ole hirmuisesti jaksanut leivoskella. Onneksi välillä on ollut vähän parempia päiviä ja ne olen sitten käyttänyt hyödyksi. Rakas äitini on ollut pahimpina aamuinani auttelemassa lasten kuskailuissa ja olen siitä tosi kiitollinen! Nyt on jo viides kuu menossa ja olo alkaa onneksi pikkuhiljaa helpottaa. Ei ole tarvinnut enää tervehtiä vessaa samalla tavoin ;) Väsymys on tosin edelleen aika vahvasti läsnä. Olen lepäillyt poikien päiväunien aikaan ja lukenut pitkästä aikaa kirjaa :) Sain jo luettua Hakekaa kätilö 2 ja nyt luen siitä kolmatta osaa. Luen joka päivä vähän ensin kirjaa ja sitten lepäilen. Mio herää yleensä reilun tunnin päikkäreiden jälkeen ollen kuitenkin vielä aika tokkurainen. Mio tuleekin usein viereeni sohvalle köllöttelemään :)

Mutta siis, olen oloista riippumatta tästä tilanteesta ihan hirmuisen iloinen. On upeaa päästä kokemaan kaikki ne raskauden ja vauva-ajan ihanuudet vielä kerran, kun ne jo luulin käyneeni läpi Romeon kohdalla viimeistä kertaa ja haikein mielin :) Inka on ihan täpinöissään vauvasta ja juttelee mahaan päivittäin :) Mio on suhtautunut yllättävänkin hyvin. Romeo on sitä mieltä, että vauvat on ihan tyhmiä ja traktorit on kivempia ♥ Ei viitsitä nyt tuputtaa yhtään raukan päätä vauvajutuilla, kun asia on selkeästi aika hämmentävä ainakin tässä vaiheessa.

Meinasin alunperin olla vähän pidempään hiiskumatta tästä uutisesta, mutta on kuitenkin kiva kertoa tänne se syy, miksi olen ollut niin väsynyt (muista oireista en aiemmin kertonutkaan, koska olisihan niistä heti arvannut :D) ja blogiin on tullut tosi harvakseltaan juttua. Eiköhän olo tästä pian kohennu ja sitten Onnelin pikku keittiössä leivotaan taas tavalliseen tapaan :)


perjantai 6. helmikuuta 2015

Vaniljatuorejuusto-omenapiirakka


Minulla oli jääkaapissa yksi paketti vaniljatuorejuustoa, jonka päiväys lähestyi. Omenoitakin oli reilusti ja päätinkin etsiä kivan ohjeen vaniljaiselle omenapiirakalle. Löysin nopeasti haluamani. Ohje on täältä Hennan herkut -blogista. Vaihdoin vehnäjauhot spelttiin ja sokerin intiaanisokeriin (inkkarisokeria laitoin hieman enemmän kuin tavallista sokeria). Hennan ohjeessa oli käytetty varmaankin maustamatonta tuorejuustoa ja se oli itse maustettu vaniljasokerilla. Näin olisin itsekin tehnyt ellei se valmis purkki olisi ollut jääkaapissa :) Nyt en siis enää lisäillyt vaniljasokeria täytteeseen ja jätin sen pohjastakin pois.

Ruisjauhot toivat kivaa vaihtelua pohjaan ja antoivat pohjalle mukavasti pehmeyttä ja makua. Henna sanookin, että tämä pohja ei kovetu jääkaapissa oltuaan. Vehnäjauhopohjainen pohja kovettuu herkemmin. Itse tykkäsin syödä piirakkaa kun se oli vielä vähän haaleaa eli ei kokonaan jäähtynyt. Sitä pystyi oikein hyvin leikkaamaan hieman lämpimänäkin. Kylmänäkin piirakka maistui oikein makoisalta! Tätä ohjetta on helppo soveltaa esim. marjoille!

Piirakan kanssa sopisi hyvin vaniljajäätelö tai vaniljakastike. Meillä ei ollut kumpaakaan ja nautimme piirakkaa sellaisenaan :)

Vaniljatuorejuusto-omenapiirakka
 
100 g voita (honeenlämpöisenä)

1 dl intiaanisokeria

1 kananmuna

1 1/2 dl puolikarkeita spelttijauhoja

1 dl ruisjauhoja

1/2 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

Vatkaa pehmeä voi ja intiaanisokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää muna samalla vatkaten. Yhdistä keskenään kuivat aineet ja sekoita ne taikinan joukkoon.

Voitele piirakkavuoka (oma vuokani oli noin 26-27 cm halkaisijaltaan). Painele taikina jauhotetuin sormin vuoan pohjalle ja reunoille.

Täyte


200 g vaniljatuorejuustoa

1 dl intiaanisokeria

2 kananmunaa


noin 4 keskikokoista/pienehköä omenaa

Sekoita vispilällä kulhossa kaikki täytteen ainekset ja kaada seos vuokaan pohjan päälle. Kuori omenat, poista siemenkodat ja leikkaa niistä ohuita viipaleita. Asettele viipaleet täytteen päälle (minä aloitin asettelun reunoilta ja etenin keskustaa kohti, mutta asettelun voi aloittaa myös keskeltä).

Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa alatasolla noin 30 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja taikina on saanut vähän väriä. Anna piirakan jäähtyä ainakin sen verran, että täyte ehtii jäähtyä haaleaksi.


Piirakkapohjan reunoissa näkyy makoisia intiaanisokeripaloja :)


Omena-aurinko.



Pehmeä pohja ja pehmeä täyte.


Piirakkapalalla on kaunis intiaanisokeri-kauneuspilkku reunassaan ♥

maanantai 2. helmikuuta 2015

Valkosuklaa-fudge -pikkuleivät


Leivoin näitä viime viikonloppuna. Ohje löytyi valkosuklaahippupussin takaa. Ohjeessa taikinapallot pyöriteltiin vielä valkosuklaahipuissa, mutta jätin sen osion pois. Niitä oli ihan riittävästi taikinan seassa :)

Valkosuklaa-fodge -pikkuleivät
 
(noin 52 kpl)

2 1/2 cups/ 6 dl puolikarkeita spelttijauhoja

1/4 cup/ 3/4 dl tummaa kaakaojauhetta

1 1/2 tsp/ 1 1/2 tl leivinjauhetta

1 cup/ 2,4 dl pehmeää, normaalisuolaista voita

1 3/4 cups/ reilu 5 dl intiaanisokeria

2 isoa kananmunaa

1 Tbsp vanilja-aromia (laitoin 2 tl vaniljasokeria)

2 1/2 cups/ 6 dl pieniä valkosuklaahippuja (tai rouhittua valkosuklaata)

Sekoita kulhossa jauhot, kaakaojauhe ja leivinjauhe. Vaahdota toisessa kulhossa pehmeä voi ja intiaanisokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen joukkoon ja sekoita hyvin. Lisää vanilja-aromi/vaniljasokeri. Sekoita joukkoon jauhoseos muutamassa erässä. Lisää lopuksi valkosuklaahiput. Peitä kulho tuorekelmulla ja anna olla jääkaapissa 1 tunti tai yön yli.

Pyörittele taikinasta palloja (noin 1 rkl taikinaa jokaiseen palloon) ja aseta ne leivinpaperoidulle uunipellille. Jätä leviämisvaraa (laitoin yhdelle pellille 12 taikinapalloa). Paista 190-asteisessa uunissa noin 10-12 minuuttia. Pikkuleivät saavat jäädä keskeltä pehmeiksi.


Tällaisia mini-valkosuklaahippuja laitoin pikkuleipiin. Tuossa näkyy kuva pikkuleivistä ja ne on myös pyöritetty suklaahipuissa ennen paistoa.