maanantai 23. toukokuuta 2011

Ujo pikku Viivi


Viivi ansaitsee ihan oman postauksen! Viivi on meidän pieni ujoliini. Viivi on 10-vuotias, täyttää syys-lokakuussa 11. Viivi oli noin 3kk, kun hain sen löytöeläintalosta. Viivi oli tullut sinne edellisenä päivänä kuuden sisarensa ja emonsa kanssa. Viivi oli häkissä kahden veljensä kanssa. Se kyhjötti niiden takana, hyvin pelokkaana. Minulle kerrottiin, että kissaperhe oli pelastettu vinkin avulla eräästä maalaistalosta. Talon isäntä oli kohdellut kissoja todella kovalla kädellä, vissiin pahoinpidellyt jollain kättä pidemmälläkin.

Kun vein Viivin kotiini, se etsi heti pienen kolosen, jonne se meni kyyryyn. Sen silmät olivat lautasen kokoiset ja pelokkaat. Kun menin lähemmäksi, se sähisi. Huomasin heti, että se ei luottanut minuun/ihmisiin. Eikä ihme kaiken kokemustensa jälkeen. Oliver oli tuolloin 9 kk vanha. Se oli kiinnostunut uudesta kissakaveristaan, mutta Viivi ei päästänyt sitä lähelleen.

Ensimmäiset kuukaudet Viivi oli aina piilossa, yleensä sohvan alla. Vein sille ruokaa sinne. Vähitellen Viivi hyväksyi Oliverin kaverikseen. Oliverista tulikin Viivin suuri tuki ja turva.

Kun Viivi oli noin vuoden ikäinen, se pelästyi jotakin parvekkeella ollessaan ja hyppäsi alas. Etsin sitä pitkin lähiseutuja ja vein ilmoituksen lähikauppoihin. Ilmoitin myös löytöeläintaloon. Viivillä on korvassaan tunnistetatuointi, joten sen voisi tunnistaa jos se vain löytyisi. Aikaa kului kaksi kuukautta ja olin ihan varma, ettei Viiviä enää löytyisi. Sitten eräänä päivänä löytöeläintalosta soitettiin. Joku oli huomannut autotallissaan laihan ja likaisen kissan ja soittanut siitä löytöeläintaloon. Autotalliin vietiin ruokaloukku. Viivi oli heti juossut sinne. Hain Viivin seuraavana päivänä. Kun pääsimme kotiin, Viivi alkoi heti nuolla itseään. Puolessa tunnissa Viivi oli nuollut itsensä puhtaaki. Häntään vaan jäi jotakin tahmaista likaa. Ja sitten, ensimmäistä kertaa ikinä, Viivi tuli luokseni ja antoi minun nostaa sen syliini ♥

Tuon seikkailun jälkeen Viivi antoi minun silittää itseään. En ollut tiennyt, kuinka se rakastaa vatsan rapsutusta. Ja pian koitti toinen ihana hetki, kun Viivi kehräsi ensimmäistä kertaa, sitä silittäessäni. Nauhoitin hyrinää puhelimeenikin.

Vielä tänäkin päivänä Viivi on pikkuisen arka. Mutta se on kuitenkin reipastunut tosi paljon, varsinkin viime vuosien aikana. Uskon, että lapset ovat vähän auttaneet tuossa reipastumisessa. Lapset ovat niin välittömiä ja Viivi on tottunut niihin vauvasta saakka. Inka usein menee sängylle Viivin viereen ja silittää ja rapsuttaa Viiviä. Ja Viivi nauttii. Viivi tulee nykyään usein tervehtmään vieraitakin. Paitsi silloin, kun meillä on iso joukko vieraita, Viivi katsoo parhaakseen olla rauhassa meidän sängyn alla :)

Nyn Viivillä on vähän vino hymy, koska siltä lähti toinen yläkulmahammas. Onneksi tuon saalistushampaan puuttuminen ei sisäkissaa haittaa!


Lisätty myöhemmin: Oliver-kissaherramme nukkui ikiuneen. Oliverin viimeisistä hetkistä täällä.

Vieno vinohymyinen neitikissa :)


Oliver ja Viivi noin kahden vuoden ikäisinä.


Oliver taas on sellainen hupsu. Se on Viivin vastakohta eli rohkea ja nauttii huomiosta. Aina kun meillä on vieraita, Oliver haluaa olla kaiken keskipisteenä ja hellittävänä. Meidän kaksi hassua kissaa, Ujo ja Hupsu!

Riisi-broilerivuoka


Halusin tehdä helppoa broileriruokaa ja tulos oli tällainen. Vuokaa voi maustaa halutessaan lisää. Laitoin vain yhden kanaliemikuution, koska tätä söi nuorimmainenkin lapseni.

Riisi-broilerivuoka
 
2 rkl rypsiöljyä
 
1 sipuli
 
1 valkosipulinkynsi
 
2 dl riisiä
 
1 tl thai 7 spice-mausteseosta
 
1/2 tl currya
 
1/2 tl kurkumaa
 
480 g maustamatonta broilerinfilettä
 
2 rkl rypsiöljyä
 
4 dl vettä
 
1 kanaliemikuutio
 
1 dl 7% ruokakermaa

1 1/2 dl pakastemaissia
 
(pinnalle makeaa chilikastiketta)

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuullota niitä sekä riisiä pannulla rypsiöljyssä. Sekoita joukkoon mausteet. Kaada seos voideltuun uunivuokaan.
 
Pilko broilerinfileet ja paista niitä samalla pannulla rypsiöljyssä. Paista vain puolikypsäksi. Kaada nekin uunivuokaan. Keitä vesi ja liuota siihen kanaliemikuutio. Kaada liemi vuokaan.

Kaada vuokaan vielä maissit ja ruokakerma ja sekoita ainekset keskenään. Kypsennä vuokaa 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, tai kunnes ruoka on kypsynyt.

Lorauta halutessasi päälle vähän makeaa chilikastiketta.

tiistai 17. toukokuuta 2011

Tukanleikkuuta, synttäripäivä ja kurkistus menneeseen


Heippa kutrit, jotka somistitte poikani päätä! Leikkasin Mion, 1v. 2kk, tukan ekaa kertaa. Pelkäsin sitä etukäteen ja ajattelin, että joku muu saa sen tehdä, mutta niin vaan tartuin saksiin ja nipsnaps lattia oli täynnä vaaleita kiehkuroita. Yhden tupsun kiinnitin Mion omaan vauvakirjaan. Ihan oon jopa tyytyväinen lopputulokseen. Sain leikattua sen vähän kerrostetusti, vaikka ei se jälki ollu todellakaan niin hienoa kuin ammattilaisilla, heh! Ja Mio-paralla meinas mennä hermo!


Tässä synttärisankari-kissani Mimosa, joka täytti viikonloppuna 13v. Mimosa asustaa vanhempieni luona. Mimosa kuvaa otettaessa onnellinen, kun pieneltä ihmiseltä oli jäänyt ruokaa kuppiin. Ja niin pehmoinen tuolikin oli kupin edessä!


Tässä Mimosa ja uusi kissakaveri Oliver. Ja Onneli, joka oli tuolloin aika nuori, tasan 20v. Siitä on jo muutama vuos kulunu, hups ;)


Tässä tyttäreni Oliver-kaverinsa kanssa toissa kesänä :)


Kiltti koiraneiti Sasha, joka eli 13-vuotiaaksi. Urheasti elikin, vaikka sai yksivuotiaana harmaakaihin ja sokeutui.


Inka oli syntyessään aika heikossa kunnossa (apgarpisteet 5/7), koska oli hörpännyt paksua, vihreää lapsivettä ja sitä oli mennyt toiseen keuhkoon.. Tyttö oli 8 vrk vastasyntyneiden osastolla. Hän pääsi jo kolmantena päivänä tehohuoneesta ja happikaapista toiseen tarkkailuhuoneeseen. Urheasti hän selvisi ikävästä alusta!


Tyttäreni, rakkaani, tasan 3 viikkoa vanhana. Suloisessa vauvan unessaan.


Ja poikani, rakkaani, tasan 4 viikkoa vanhana. Tuo manduca on ollut superkäytännöllinen, niin vauvalle kuin taaperollekin! Viimeksi Mio oli manducassa äitinsä selässä, kun kävimme metsäretkellä.


Metsäretkeen liittyen, tyttäreni sai kahdelta isotädiltään tällaisen kirjan. Tyttö saa itse laittaa rastin ja ehkä kirjoittaakin jotakin niihin kohtiin, jotka hän on havainnut metsässä tai muualla. Kirjassa on jo aika monta rastia :)


Inka bongasi oravan ja kirjoitti "Inkan orava". Inka on tosi innostunut kirjaimista. Kysyy äidiltä tai isiltä, että mikä kirjain tulee seuraavaksi ja rustaa sen sitten paperille.


Uusi rasti kirjaan :)


Onneli odottaa, että kohta on taas näin lämmintä ja kesäistä! Kerronpa myös sen, että piakkoin on tulossa myös "syötävää" postausta. Teen nimittäin eräälle ihanalle nelivuotiaalle kummitytölleni synttärikakun :) Hauskoja kesäisiä retkiä ja rientoja kaikille!


Kaappeihin täytettä


Löysin kaupasta hauskoja pastoja. Ja taas on kuivattua papaijaakin lasipurkki pullollaan. Täytyy varoa, ettei niitä käy usein napsimassa, jotta niitä säästyy mysleihinkin.


keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Mehevä kaakaokakkupohja


Tämä on tosi täyteläinen, mehevä ja pehmeä kakkupohja. Kostutustakaan ei tarvita kuin vähän, koska pohja on jo itsessään sen verran kostea. Pohja murenee/halkeilee helposti, joten pohjaosat kannattaa siirtää leikkaamisen jälkeen tosi varovasti. Ohje on Kinuskikissalta täältä.

Mehevä kaakaokakkupohja
 
2 dl vehnäjauhoja
 
1 1/2 dl perunajauhoja
 
2 1/2 tl leivinjauhetta
 
1/2 tl ruususuolaa
 
1 tl vaniljasokeria
 
1 1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
 
150 g margariinia
 
3 1/2 dl sokeria
 
3 kananmunaa
 
3 dl kädenlämpöistä maitoa

Voitele ja korppujauhota vuoka (noin 24 cm halkaisijaltaan). Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen samalla sekoittaen. Pidä sähkövatkainta hitaalla teholla ja sekoita joukkoon ensin reilusti jauhoseosta ja tämän jälkeen pienissä erissä vuorotellen loppu jauhoseos ja maito.

Kaada taikina vuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa keskitasolla 50-60 minuuttia. Anna seistä vuoassa noin 15 minuuttia ennen kumoamista.




tiistai 10. toukokuuta 2011

Pääsiäisen mehevä yllätyskakku


Vihdoinkin laitan tänne tämän pääsiäiskakun. Ulkonäöllisesti en ole siihen kovin tyytyväinen, mutta makuhan se tärkeämpi on :) Söimme tätä yhdessä perheeni, siskoni perheen ja vanhempieni kanssa.Kakun yllätyksellisyys liittyy päällä oleviin suklaamuniin, jotka ovat kaupasta ostettuja yllätysmunia. Idean niiden käyttöön ja koristeluun sain Kinuskikissalta täältä. Tuolta nappasin ideat myös kakkupohjaan ja täytteisiin. Suklaakerman ohjeen löysin Kinuskikissalta täältä.

Tästä kakusta ei siis tullut ihan sellainen kuin piti. Koripunos kakun laidassa oli tosi hankala pursottaa, koska en saanut suklaakermaa kunnolla jähmettymään. Laitoin sen aina välillä jääkaappiin, mutta se ei kauaa auttanut. Minun piti vielä pursottaa kakun reunaan koristepunosta, mutta luovutin, koska suklaakerma oli niin löysää. Tuohon kakun päälle oli tarkoitus pursottaa nurmikkoa, mutta nurmikkoaineksestakin tuli ihan liian löysää. Laitoin sitten vaan noita vihreitä koristerakeita.

Pääsiäisen mehevä yllätyskakku

Mehevä kaakaokakkupohja, ohje löytyy täältä.

Jaa kakkupohja kolmeen osaan.

Kostutus

noin 1/2 dl säilykepersikoiden lientä

Täytevaahto

4 dl kuohukermaa

200 g appelsiinituorejuustoa

Vatkaa kuohukerma vahdoksi. Sekoita joukkoon appelsiinituorejuusto. Jaa täytevaahto kahteen kulhoon.

Persikkatäyte

1/2 täytevaahdosta

noin 200 g persikkakuutioita (ilman lientä)

1 rkl sokeria

2 rkl vaniljakreemijauhetta

Valuta persikoiden liemi. Säästä liemi kakkupohjan kostuttamista varten. Sekoita persikkakuutiot, sokeri ja vaniljakreemijauhe toiseen täytevaahtopuolikkaaseen.

Suklaatäyte

1/2 täytevaahdosta

130 g tummaa suklaata

1 1/2 banaania

2 tl puristettua sitruunamehua

Sulata suklaa mikrossa miedolla lämmöllä tai vesihauteessa. Anna sen jäähtyä hetken aikaa ja sekoita se sitten toiseen täytevaahtopuolikkaaseen. Leikkaa banaanit siivuiksi ja purista sitruunamehu.

Aseta alimmainen kakkupohjan pala tarjoilualustalle ja kostuta se persikoiden liemellä. Levitä päälle persikkatäyte. Nosta keskimmäinen kakkulevy täytteen päälle ja kostuta se. Lado päälle banaanisiivut ja sipaise niiden päälle sitruunamehua. Levitä banaanien päälle suklaatäyte. Säästä pieni osa suklaatäytteestä levitettäväksi kakun päälle ja reunoille. Nosta päälle viimeinen pohjalevy ja kostuta se.

Levitä kakun päälle ja reunoille ohut kerros suklaatäytettä.

Suklaakerma

3 dl vispikermaa

150 g tummaa suklaata

Vatkaa kerma jättäen se hieman löysähköksi vaahdoksi. Sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa ja vatkaa se vaahdon joukkoon. Suklaa jähmettää vaahdon melko nopeasti ja siksi se kannattaakin pursottaa pian vatkaamisen jälkeen.

Pursota koripunostyllalla koripunosta kakun reunoille. Pursota kakun pääliosan reunoille jonkinlaista punosta (minulla jäi tämä pois).

Koristeet

vihreää koristeraetta nurmikoksi

erikokoisia suklaamunia (isommissa oli yllätys sisällä)

sokerikuorrutetta (tuubista)

erivärisiä koristerakeita suklaamuniin

Ripottele kakun pinnalle vihreää koristeraetta. Pursota suklaamuniin sokerikuorrutetta (laitoin suklaamunan nurinpäin käännetyn munakupin päälle ja pyörittelin kuppia samalla kun pursotin) ja painele niihin kohtiin koristerakeita. Tee suklaamunille pienet kuopat kakun pintaan ja laita munat paikoilleen.


Pala kakkua :)


Tässä hiiri nauttimassa lepohetkestään hiiri -ja pupuystävänsä kanssa :)


perjantai 6. toukokuuta 2011

Hempeä appelsiini-valkosuklaakakku äidille


Leivoin tämän kahvikakun tähän toukokuun leivontahaasteeseen, jonka aiheena on tuunattu, raikas kahvikakku. Tällä kertaa osallistuminen tapahtuu omalla nimimerkillä, joten sen saa postata jo nyt. En omista vielä kauhean erikoisia kahvikakkuvuokia, mutta tällä kertaa tuo aika tavallinen vuoka sopi oikein hyvin.

Kehittelin kakun reseptin itse joitakin kahvikakkureseptejä apuna käyttäen. Koska haasteeseen sai laittaa vain kaksi kuvaa leipomuksesta, lisään loput kuvat sitten, kun haaste on päättynyt. -Lisätty myöhemmin: näköjään toiset haasteeseen osallistujat olivat laittaneet jo nyt enemmänkin kuvia haasteleipomuksistaan blogeihinsa, joten päätin minäkin lisätä jo omani.

Hempeä appelsiini-valkosuklaakakku äidille
 
200 g voita/margariinia
 
5 dl vehnäjauhoja
 
3 dl sokeria
 
1 ½ tl leivinjauhetta
 
1 tl vaniljasokeria
 
200 g valkosuklaa-lime rahkaa
 
2 kananmunaa
 
2 appelsiinin kuoriraaste
 
½ dl puristettua appelsiinin mehua


margariinia ja vehnäjauhoja vuoan voiteluun ja jauhottamiseen

Kostutus

noin ½ dl puristettua appelsiinimehua

Täyte

200 g appelsiinituorejuustoa
 
100 g valkosuklaata
 
2 liivatelehteä
 
1 rkl puristettua appelsiinimehua

Täyte kakun reikäosaan

1 dl Flora Vispiä
 
100 g appelsiinituorejuustoa
 
1 tl vaniljasokeria
 
100 g säilykepersikkaa (valutettuna)
 
50 g valkosuklaata 

Koristeet

sokerimassaa kukkiin ja sydämiin 
 
pehmeitä kultahelmiä
 
kultaisia ja valkoisia koristerakeita
 
keltaista tomuväriä

hieman kimaltavaa tomujauhetta
 
sokerikuorrutetta (tuubi) koristeiden kiinnittämiseen

Pese appelsiinit ja raasta niiden kuori. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon appelsiinien kuoriraaste, rahka, munat ja pehmeä margariini. Sekoita tasaiseksi. Sekoita lopuksi sekaan appelsiinimehu.

Voitele ja jauhota kakkuvuoka (tilavuus 2 l). Kaada taikina vuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa alatasolla noin 45 minuuttia. Anna kakun jäähtyä vuoassa hetki ja kumoa se sitten alustalle. Anna kakun jäähtyä ja halkaise se sitten vaakatasossa keskeltä kahtia.

Valmista kakun täyte. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Sulata valkosuklaa ja sekoita se appelsiinituorejuuston kanssa. Kiehauta appelsiinimehu ja liuota siihen puristetut liivatelehdet. Kaada se ohuena nauhana täytteen sekaan samalla sekoittaen.

Vuoraa kakkuvuoka kelmulla. Laita pohjalle kakun kansiosa ja kostuta se puristetulla appelsiinimehulla. Levitä täyte tasaisesti ja laita kakun pohjaosa päälle. Kostuta pohjaosa myös appelsiinimehulla. Anna hyytyä jääkaapissa pari tuntia.

Kumoa kakku tarjoilualustalle ja irrota kelmu. Valmista täyte kakun keskikoloon. Vatkaa kerma jäykäksi vaahdoksi ja sekoita joukkoon vaniljasokeri ja appelsiinituorejuusto. Valuta persikat hyvin ja pilko ne pieneksi. Paloittele valkosuklaa pieniksi paloiksi. Lisää persikka- ja valkosuklaapalat seokseen. Lusikoi täyte kakun keskikoloon (sitä jää vähän yli). Ripottele päälle kultaisia ja valkoisia koristerakeita.

Koristele kakku sokerimassakukilla ja –sydämillä, kultaisilla helmillä ja valkosuklaakukkasilla. Kiinnitä ne sokerikuorrutteella. Sirottele kakun pinnalle vähän kimaltavaa tomujauhetta.

Tein sokerimassakoristeet edellisenä päivänä, jotta ne ehtivät kuivua. Käytin kukkiin apuna kukkamuottia ja muotoilin niistä valkovuokon näköisiä (niistä tuli nyt vain kuusiterälehtisiä). Kiinnitin keskiosiin kultaisia ja valkoisia koristerakeita. Sydämiin käytin sydänmuottia. Sivelin reunoille vähän keltaista tomuväriä. Kuivatin sokerimassakoristeet konvehtimuoteissa. Suklaakukat tein sulattamalla suklaata ja pursottamalla leivinpaperille kukkia. Olin piirtänyt niihin kukkamallit. Koristelin ne ja jähmetin jääkaapissa kaarevalla alustalla.

Tuunausta näkyy sekä kakussa itsessään että koristelussa. Käytin haastetta hyväkseni ja tein tästä äitienpäiväkakun vähän etuajassa, kun oma äitinikin oli sopivasti käymässä :). Samoin etuajassa voinkin toivottaa kaikille äideille hempeän ihanaa äitienpäivää!


Korkattu kakku.



Miten mulla tulee mieleen lumpeenkukka, joka kelluu pikkuisessa lammessa :)

  
Kimmeltävä valkovuokko.

  
Saamani kommentit Leivontafoorumin haasteesta:
 
- näyttää mehevältä ja muistuttaa jo enemmän täytekakkua sisällöltään. Runsas, upea koristelu.

- Todella herkullisen kuuloiset ja näköiset täytteet. Kivan erilainen toteutus, mitä normikakuissa yleensä on, eli tuunaus hyvin onnistunut.

- hyvä idea täyttää kolokin

- Hauska idea täyttää kahvikakuille hyvin tyypillinen keskikolo myös täytteellä. Täyte kuulostaa raikkaalta ja ulkonäkö on kivan keväinen.
 

sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Pikku-Laurin eväsrekka kinkki-meetvurstikuormalla


Osallistuin tällä voileipäkakulla Leivontafoorumin huhtikuun haasteeseen, jonka aiheena oli voileipäkakku. Täällä näkyvät osallistuneet voileipäkakut ja tulos kommentteineen. Onnea haasteen voittajalle! Ja kiitos voileipäkakkuani kommentoineille!

Idea tällaiseen voileipäkakkuun tupsahti melkein heti mieleeni. Sitten vaan mietin täytteitä. Sain hyviä vinkkejä täytteeseen Ulla Svenskin Lempileivonnaiset-kirjasta. Varsinkin Kinkku-salamikakusta otin täytevinkkejä, kuten viinirypäleet. Viinirypäleet sopivat makunsa puolesta hyvin täytteeseen. Huono puoli niissä on se, että niiden takia kakku ei säily montaa päivää. Mutta eipä se ainakaan meillä olisi muutenkaan kauaa säilynyt :) Ja ainahan viinirypäleet voi jättää täytteestä (ja koristelusta) pois. Saipa taas kehitellä samalla pientä tarinaa Pikku-Laurista :)

Pikku-Laurin eväsrekka kinkku-meetvurstikuormalla
 
14 viipaletta täysjyväpaahtoleipää
 
7 viipaletta ruispaahtoleipää

Kostutus

2 1/2 dl vettä
 
½ kasvisliemikuutio

Täyte

300 g ylikypsää saunapalvikinkkua
 
100 g kalkkunameetvurstia
 
2 dl vihreitä, siemenettömiä viinirypäleitä
 
½ keltainen paprika
 
200 g ruohosipulituorejuustoa
 
200 g valkosipulituorejuustoa
 
200 g ranskankermaa
 
2 tl sinappia


100 g maksapasteijaa

Kuorrutus

300 g ruohosipulituorejuustoa
 
100 g ranskankermaa

Koristelu

½ granaattiomena (minun olisi voinut olla vähän kypsempi)
 
n. 150 g ylikypsää palvikinkkua
 
n. 30 g kalkkunameetvurstia
 
jääsalaattia
 
vihreitä viinirypäleitä
 
n. 1 ½ dl juustoraastetta
 
keltaista ja punaista kirsikkatomaattia (ajovaloihin)
 
kurkkua

Tee ensin kostutusliemi, jotta se ehtii jäähtyä. Keitä vesi ja sekoita siihen kasvisliemikuutiopuolikas.

Kuutioi palvikinkku, kalkkunameetvursti, viinirypäleet ja paprika. Sekoita niiden joukkoon tuorejuustot, ranskankerma ja sinappi.

Leikkaa leivistä reunat pois. Aseta leipälaudan (tai jonkin muun alustan) päälle pari kaistaletta tuorekelmua. Lado kelmun päälle parijonoon 7 viipaletta täysjyväpaahtoleipää niin, että toisessa rivissä on yksi enemmän kuin toisessa. Kostuta leivät hyvin. Levitä leiville puolet täytteestä. Lado täytteen päälle 7 viipaletta ruispaahtoleipää ja kostuta ne. Levitä niiden päälle maksapasteija ja sen päälle loput täytteestä. Lado päälle loput viipaleet täysjyväpaahtoleipää ja kostuta ne. Nosta kelmusuikaleet tiiviisti kakun päälle ja laita painoksi toinen leikkuulauta (jotta kääriminen sujuisi helpommin, voi lovikohtaan laittaa kakun korkuisen leipäpinon). Anna voileipäkakun tekeytyä jääkaapissa mielellään seuraavaan päivään.

Siirrä voileipäkakku tarjoilualustalle. Voit suojata tarjoiluastian leivinpaperisuikaleilla kuorruttamisen ja koristelun ajaksi. Sekoita kuorrutteen tuorejuusto ja ranskankerma sekaisin ja levitä se voileipäkakun reunoille ja päälle. Koristele kakku haluamallasi tavalla. Minä tein muottien avulla kakun alareunaan pieniä ympyrän- ja neliönmuotoisia kurkkupaloja. Tein myös pyörät ja ikkunan kurkusta. Ajovalot (edessä yksi valo ja takana ajovalo ja jarruvalo) leikkasin kirsikkatomaateista. Leikkasin kinkku- ja meetvurstisiivuista taikinapyörällä reunat pois ja rullasin ne. Kuutioin osan kinkusta ja painelin sitä etu- ja takasivulle. Kakun lyhyille sivuille ja päälle laitoin juustoraastetta. Granaattiomenan siemenet toimivat pieninä valoina, jotta rekka näkyy hyvin pimeässä :)

Koristelu vielä vähän kesken..


Rekan etu- ja takaosaa.



Sivuosien koristelua. 

  
Pikku-Laurilla oli kova nälkä, joten hän hotkaisi loputkin eväsrekastaan :)

  
Ja näin Pikku-Laurin reissu taittuu mukavasti täydellä masulla!

Vinkki: Leipien reunat voi hyödyntää. Kuivata ne ja surrauta tehosekoittimessa korppujauhoksi!

Saamani kommentit Leivontafoorumin haasteessa:
 
+ mainio idea, erilainen ja upea kokonaisuus

- ensimmäinen lohkaisu mistä kulmasta tahansa, rikkoo hauskan toteutuksen


- Hieno idea ja mahtava toteutus. Taatusti lasten mieleen.

- Kunniamaininnan annan 2. Pikku- Laurin eväsrekka kinkku-meetwurstikuormalla... ja tämä ihan sen vuoksi, että voin nähdä kakussa sihen kulutetun työtuntimäärän

- Pikku-Laurin eväsrekka olisi meidän pikkuväen suosikki ehdottomasti -saisi lastenkutsuilla hyvän vastaanoton! Todella hieno

- Huolitellun näköinen kakku. Kaikki koristeet juuri kohdallaan. Ideana todella mukava lastenkutsuille ja maistuu ehkä pienillekin vieraille perinteisesti koristeltua kakkua paremmin. Täytteen viinirypäleet jäivät hieman mietityttämään.