Kuopus kasvaa

Pieni kuopuksemme, Romeomme, Herra Tipumme, on ihan pian jo 10 kk! Romeo on edelleen tosi rauhallinen, iloinen ja tyytyväinen. Siis helppo hoidettava. Nukkuu yhdet kunnon päikkärit veljen kanssa samaan aikaan (joskus nukkuu kahdet lyhyet) ja yöunille menee samaan aikaan sisariensa kanssa eli klo 20. Romeo nukkuu pisimpään ja herää noin klo 8 aamulla.

Romeolle puhkesi nyt 9-kuisena kaksi ensimmäistä hammasta alas. Ilman hampaitakin tosin pärjäsi hyvin ruokaa mutustaessa. On mahtava asia, että Romeo, kuten Inka ja Miokin, on aina viihtynyt hyvin myös itsekseen leikkien. Saattaa pitkän aikaa puuhailla lelujensa parissa. Tykkää kyllä sylissäkin olla ja halailee paljon.

Romeo on alkanut hyvin verkkaisesti liikkumaan ja se tietenkin helpottaa minua. Vasta nyt on pitänyt enemmän katsoa pojan perään, kun Romeo oppi noin viikko sitten kunnolla ryömimään. Muistan, kuinka Mio jo 8 kk vanhana konttasi ja käveli tukia vasten. Oli silloin jo aina kolhuilla :) Romeo ottaa iisisti liikkumisen suhteen. Tykkää katsella ympärilleen ja tutkia kaikkea.

Romeo on alkanut matkia sanoja. Ensin alkoi syödessä sanoa "mammam" ja nyt on kolme kertaa sanonut "äiti". Yleensä olen "täti" :) Romeo rakastaa seurata Inkan ja Mion leikkejä. Sitten joku päivä he leikkivät kolmistaan :) Tai on Romeo jo nyt monissa leikeissä mukana, mutta lähinnä sellaisena "maskottina".

Romeo melkein 7 kk ikäisenä. Inka esitteli pikkuveljelleen zooblejaan. Myöhemmin Mio esitteli lemppariautonsa.

Romeo 7 kk, Pikku Prinssi!

Juhlahumussa.

Meidän pikkuinen peukkupoika. Tutti on Romeolle vain lelu.

Pieni Herra Palomies.

Pikkuinen, nauravainen, hellyyttävä, mutta jo välillä myös tahtonsa näyttävä poikamme. Ihana ihana Romeo ♥

 

Kolmevuotias vauhtipoika

Keskimmäisemme, vauhtipoikamme, huumoriveikkomme, Mio kolmevee. Viime kuussa oli pojalla synttärit. Mio oli tapansa mukaan juhlissa hyvänä isäntänä. Piti huolen, että vierailla oli syötävää lautasilla. 2-vuotissynttäreillä Mio vei vieraiden likaisia lusikoitakin tiskialtaaseen ja toi puhtaat tilalle. Mio selkeästi tykkää aina vieraistaan ja juhlista. Ylläolevassa kuvassa Miolla on päällään lahjaksi saadut huppari, kengät ja suojalasit. Nuo kaikki ovat olleet paljon käytössä. Kengät on todellakin sisäänajetut ulkokäyttöä varten!!

Vauhtia siis riittää edelleen! Pahin uhmavaihe alkaa jo helpottaa, mutta energiaa piisaa. En tiedä onko päivää, jolloin pojalle EI tulisi mustelmaa tai nirhaumaa. Kuten kahdesta ylimmästä kuvasta huomaa, oli juhlapäivänäkin komeat mustelmat silmien välissä ja vähän silmien alla. Poika oli hypännyt ja jakkara "oli tiellä". Komea patti tuli,  mutta synttäreillä oli enää se komea mustelma.

Mio keksi puhumisen vasta hiljattain. 2,5-vuotiaaksi saakka sanoista tuli vain ensimmäinen tai viimeinen tavu. Sitten Mio alkoi sanomaan sanoja kokonaan ja nyt puhetta tulee solkenaan. Puhe ei ole vielä aina ihan selkeää, mutta pääosin ymmärrettävää. Miolle puhumaan oppiminen toi rauhallisuutta. Vihdoinkin poika sai ilmaistua asiansa kunnolla. Siskon kanssa leikitkin on nyt sujuneet tosi hyvin. Välillä tietenkin tulee riitaa, mutta heillä saattaa olla vaikka koko aamupäivän kestävä leikki, joka sujuu tosi nätisti. Heillä on mieletön mielikuvitus ja se näkyy leikeissä. Usein he pakkaavat laukut itselleen ja lähtevät leikisti reissuun ja viettävät hotellissa yön. He keksivät aina roolit itselleen.

Eräänä aamuna Mio kömpi viereeni ja kertoi pienen tarinan. Tässä se on :)

Mion tarina merihevosesta

"Täällä ahuu merihemonen. Merihemonen käveli tonne mettään.

Kynti irtoti. Merihemonen höi mun kynnen. Toi hammat irronnu. Merihemonen höi mun hammat.

Menin rantaan. Uimalatit päähän. Polkkuttelen merihemonen luo.

Aamulla kerran merihemonen mönki petään. Nottin merihemoten mun hyliin. Halattiin.

Hellanen he!" 

♥

Synttärisankari avaamassa lahjojaan.

Tänä talvena Mio sai ensimmäistä kertaa jalkaansa luistimet. Miomaiseen tapaan meno oli hurjaa! Parit vedot Mio meni kädestä pitäen, mutta sitten poika mennä viiletti, siis lähes juoksi :D Hiihtämistäkin Mio on harjoitellut, mutta ei vielä jaksanut kovin kauaa kerrallaan sitä puuhaa.

Vauhdikas luistelija.

Mion tinasta tuli pitkä miekka, mikäs muukaan :)

Mio puhaltamassa kynttilöitä kakustaan. Kakusta lisää täällä.

Mio sai lahjaksi myös tämän hienon ritarilinnan. Sinne muutti heti Mion Playmobileritarit. Välillä siellä asuvat myös siskon ponit ja monenlaiset eläimet.

Miolla on monia lempijuttuja. Miokin tykkää Robinista (tosin vähän erilailla kuin sisko). Mio laulaa usein "Puuttuu palaneeeeen, multa puuttuu ykki palaneeen.." Mio tekee hienoja lauluesityksiä ilmakitarasooloineen. Mio tykkää myös räppäämisestä (Risto Räppääjä on jee) ja breikkaamisesta. Mio on joskus nähnyt televisiosta breikdancea ja matkii yllättävän hyvin.

Mio on myös perinyt isiltä innostuksen jalkapalloon. Mio olisi mennyt ensi kesänä nappulakouluun, mutta harmi kyllä meidän kaupungissa sinne pääsee vasta 5-vuotiaana. Monissa muissa kaupungeissa pääsisi jo 3-vuotiaana. Mutta eiköhän isi opeta pojalle jalkapallon alkeet, moneen kertaan :) Tosi taitavasti Mio jo osaa potkia ja kuljetella palloa.

Mio on välillä vähän mustasukkainen pikkuveljestään. Saattaa satuttaa ohimennen, mutta pyytää sitten myös anteeksi. Mio sanoi kerran Romeolle silmiin katsoen ja hellästi:"Romeo kulta, sinä olet petturi!" Tuo lause pukee hyvin Mion tunteet eli toisaalta rakastaa ja toisaalta on mustasukkainen. Mio on kyllä ihana, kun kertoo usein ihmisille kivoista tunteistaan heitä kohtaan. Perhekerhossakin Mio meni menee aina halaamaan lemppariohjaajaansa ja on sanonut hänelle:"Rakattan hinua!" :)

Inka ja Mio menivät naimisiin, ties kuinka monetta kertaa. Aika mainio parivaljakko :D Inkan aviomiehellä on ainakin asennetta!

Reipas, hauska, energinen, mutta väsyneenä kiukkuinen pieni ampiainen :) TODELLAKIN myös tunteensa näyttävä. Ihana ihana Mio-muru ♥

 

Viisivuotias tanssityttö

Laitan pikakuulumiset lapsistamme. Aloitetaan esikoisesta eli tyttärestä, joka juuri täytti 5,5 v. Inka on aina tykännyt piirtää ja värittää. Nuo kaksi kuvaa Inka piirsi mummukerhossa. Eli äitini oli täällä kotona Inkan kanssa sillä aikaa, kun minä perhekerhoilin poikien kanssa. Ylläolevassa kuvassa Inka leikkii takapihallamme. Vielä on paljon lunta, mutta nopeasti se sulaa.

Inka nimesi kukat värien mukaisesti.

Tikapuumatoperhe eli tietenkin meidän perhe :)

Inka piirtämisen lumoissa.

Inka on aina rakastanut myös tanssimista. Tammikuussa hän aloitti tässä meidän lähistöllä lastentanssitunnit. Tunti on kerran viikossa ja Inka hyppelehtii sinne aina yhtä innoissaan. Tunnilla opetellaan erityylisiä tanssilajeja. Yksi Inkan lemppari on baletti. Mutta Inka toivoi oppivansa myös hiphoppia :)

Inka RAKASTAA laulaja Robinia! Mutta Inkalla on myös kerhossaan yksi ihastus (joka ei tosin varmaan tiedä asiasta). Inka puhuu kerhopojasta aina "se poika kehen mä oon rakastunut" ja kikattelee jalat pyörien.

Ja tietenkin Inka rakastaa pikkuveljiään! Inka on upea isosisko.

Uutena vuotena valettiin tinoja mummulassa. Inka tykkää delfiineistä ja Inkan tinasta tuli selvä delfiini :)

Inka sai kokeilla äitini kimonoa. Inka sanoi ensin olevansa japanilaistyttö nimeltään Josiko, mutta myöhemmin nimi muuttui Lingveeraksi :)

Inka tykkää käydä päiväkerhossaan, joka on kolme kertaa viikossa. Kerhosta on löytynyt yksi hyvä ystävä. Tyttö oli meillä tuossa eräs päivä kyläilemässä. Keskimmäisemme oli tuolloin mummulassa yökylässä, joten tytöt saivat leikkiä kaikessa rauhassa. Tosi hauskaa heillä olikin! Tänään Inka pääsi vuorostaan tytön kotiin leikkimään. Hauskaa oli ollut jälleen.

Tein tytöille pientä piknikvälipalaa. Prinsessoille täytyy olla prinsessaista purtavaakin :)

Iloinen, hassu ja haaveileva, mutta temperamenttinen ja tuntensa näyttävä nuori neiti on tämä esikoisemme. Ihana ihana Inka ♥

 

Monsteriauton renkaat riisimuromassasta

Tässä ohje renkaisiin. Tein nämä renkaat monsteriautokakkuun, mutta ne sopivat hyvin myös vaikka traktorin takarenkaiksi tai ihan tavalliseenkiin autoon. Löysin hyvän ohjeen kuvineen täältä. Riisimuromassan ohje löytyy täältä. Tein aika isot renkaat ja sain tehtyä yhdestä massamäärästä kaksi rengasta. Tein siis kaksi riisimuromassaa. Renkaat tulivat tähän kakkuun.

Valmis riisimuromassa muotoiltavaksi.

Muotoilin renkaat tähän vaiheeseen ja laitoin ne sitten jääkaappiin jähmettymään.

Kun renkaat olivat jähmettyneet, veistin niiden pinnan kauttaaltaan sileäksi veitsellä. Koversin myös aukot akselia varten renkaiden toiselle puolelle.

Kaulitsin sokerimassaa (jokin muukin massa käy) ja leikkasin neliömuotilla kuviot renkaisiin.

 Mittasin yhden kuvion oikean mittaiseksi ja leikkasin sen avulla toiset samanmittaisiksi.

Kostutin vähän vedellä renkaan pintaa ja kiinnitin kuviot. Niitä tuli 13 kpl jokaiseen renkaaseen.

Päällystin renkaiden pohjat ja sitten muun pinnan ja painelin kuvioiden välit näkyvämmiksi. Tein akselit sokerimassasta.

Pinnan voi sivellä kauniiksi joko kirkkaalla alkoholilla (alkoholi haihtuu pois) tai rypsiöljyllä kuten minä tein. En tiedä onko muitakin konsteja, mutta nämä vinkit löysin nyt netistä.

Muotoiltava riisimuromassa

Löysin oivan muotoiltavan riisimuromassaohjeen. Siitä voi muotoilla melkeinpä mitä vaan. Tai lähinnä sellaisia selkeitä muotoja eli pikkutarkkoja näpräyskoristeita voi olla hankala tehdä :) Massan voi tehdä etukäteen valmiiksi jääkaappiin ja sitten sitä voi vuolla ja veistellä miten haluaa. Tuoreeltaan massa kannattaa jo muotoilla suunnilleen haluttuun muotoon.

Tämä ohje on peräisin Debbie Brown:in kirjasta Baby Cakes. Löysin ohjeen täältä.  Olin tekemässä pojalleni synttärikakkua ja löysin tämän idean etsiessäni renkaidenteko-ohjetta. Renkaiden ohje löytyy täältä. Kakusta lisää täällä.

Muotoiltava riisimuromassa

50 g voita

200 g marshmallow-vaahtokarkkia (käy minkäkokoiset vaan ja valkoisena)

160 g riisimuroja

Sulata voi matalla lämmöllä suurehkossa kattilassa. Lisää joukkoon vaahtokarkit ja anna sulaa joukkoon välillä sekoittaen. Sekoita vielä hetki ja poista kattila hellalta. Sekoita joukkoon riisimurot ja anna massan jäähtyä hetki. Muotoile massasta mitä haluat painelemalla massaa samalla tiiviiksi. Massa on aika tahmeaa ja kädet voi halutessaan öljytä muotoiltaessa (itse en öljynnyt).

Jos haluat pinnan sileäksi, anna muotoillun massan olla vähän aikaa jääkaapissa. Sen jälkeen massaa voi veistellä ja silotella vaikka veitsellä. Koristeen voi päällystää jollain massalla kuten sokerimassalla, marsipaanilla tai muotoiltavalla suklaalla. Itse sivelin ensin hieman vettä koristeiden (tai omalla kohdallani renkaiden) pintaan, jotta massa tarttuisi paremmin.

Juuri valmistunut, vielä vähän kuuma massa.

Massasta muotoillut autonrenkaat (viimeistelyä odottaen). Tein yhdestä massasta kaksi rengasta (renkaat olivat aika isoja) eli tein kaksinkertaisesta määrästä sain neljä rengasta.

Hyvä Pääsiäistä!

Tyttäreni teki meille pääsiäistunnelmaa kerhossa tekemällään pupuruohojakorilla ja kotona piirustamallaan kuvalla :) Ihan hirmuisesti olisi postattavaa!!! Viime kesältä saakka. Mutta kyllä ne tänne pikkuhiljaa ilmestyvät!

Äitini neuloma kaunis villapusero tyttärelleni ♥

 

Poika, jo 3 v. (kakkupostaus tulossa piakkoin)

Pienin poika, jo 9 kk. Hänellä päässään äitini neuloma hattu.

Kuopuksesta tulossa sormiruokailupostaus :)

♥ Hyvää Pääsiäistä kaikille ♥

Linzin kakku (Linzer torte)

Osallistuin tällä itävaltalaisella kakulla Leivontafoorumin maaliskuun leivontahaasteeseen täällä. Aiheena on Euroopan maa II - (Engl, Espan, Itävalt). Todella viime tippaan meni osallistumiseni, ihan viime minuuteille kirjaimellisesti! Mutta kun tilaisuus lopulta tuli tämän leipomiseen, niin pakkohan se oli hyödyntää :) Onneksi oli aika nopea ja helppo valmistaa. Punaherukkamarmeladin tein jo edellisenä päivänä. Tykkäsin kakun mausta tosi paljon! Ei ollenkaan liian jouluisen makuinen. Tosin tässä reseptissä jouluisia mausteita laitettiin vain hyppysellinen, kun monissa uudemmissa resepteissä niitä laitetaan jopa 1 tl.

Päädyin tähän reseptiin, koska se oli minulle ulkonäöllisesti tuttu, mutta en ollut tehnyt enkä maistanut sitä.

Itävaltalaisen Linzin kakun sanotaan olevan maailman vanhin kakku, jo vuodelta 1653. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se tulee luultavasti Linz-nimisestä Itävallan kaupungista. Leipuri Johann Konrad Vogel aloitti kakun massatuotannon vuonna 1823, jonka seurauksena kakku tuli tunnetuksi ympäri maailmaa. Linzin kakkua syödään yleensä joulun aikaan. Linzin kakulle löytyy monenlaisia reseptiversioita, mutta tämä on lähinnä alkuperäistä. Vanhemmissa resepteissä mm. voi ”leikataan” kylmänä tomusokerin joukkoon, kun taas uudemmissa resepteissä voi sekoitetaan pehmeänä joukkoon. Tyypillistä tälle kakulle ovat pähkinät, punaherukkahillo (monessa reseptissä laitetaan vadelmahilloa) ja taikinaristikko päällä.

Tein kakun tämän ohjeen mukaan. Tiedot löysin Wikipediasta ja eri reseptejä lukemalla.

Tässä reseptissä käytettiin kokonaisia hasselpähkinöitä (jos suomensin oikein) ja se tuotti vähän vaikeuksia taikinaa kauliessa. Mutta ne kokonaiset, paahdetut pähkinät maistuivat kivalta valmiissa kakussa! Laitoin taikinaristikon vähän turhan tiheään eli marmeladi ei pääse kunnolla esille. Monissa ohjeissa oli siivilöity tomusokeria kakun päälle. Minä siivilöin vain kakkupalan päälle. Punaherukkamarmeladin tein aiemmin tekemieni marmeladiohjeiden mukaisesti. Marmeladin voi tehdä jo hyvissä ajoin etukäteen.

Lisätty myöhemmin: kakku sijoittui ihanasti toiseksi haasteessa ja sain hienon palkinnon Van Houtenilta. Palkinnosta lisää täällä.

Linzin kakku

 

Punaherukkamarmeladi 

(tässä linkki ohjeeseen kuvineen)

250 g punaherukoita (käytin nyt pakastepunaherukoita)

 

1 rkl sitruunamehua

 85 g hillo-marmeladisokeria

Mittaa kattilaan punaherukat, sitruunamehu ja hillo-marmeladisokeri. Anna seoksen kiehahtaa ja alenna lämpötila puoliteholle. Keitä 10-15 minuuttia välillä sekoittaen. Poista pinnalle kertynyt vaahto pois. Kaada marmeladiseos kulhoon ja jääkaappiin marmeloitumaan. Halusin marjatkin joukkoon, niin en siivilöinyt niitä. Tämä on juuri sopiva määrä kakkuun.

Kakku

150 g kylmää voita

 

150 g tomusokeria

 

250 g (noin 3,5 dl) vehnäjauhoja

 

10 g (noin 2 1/2 tl) leivinjauhetta

 

1 kananmuna

 

100 g paahdettuja hasselpähkinöitä (paahdoin itse)

 hyppysellinen vaniljaa (laitoin ½ vaniljatangon siemenet)

 

hyppysellinen sitruunaa (laitoin ½ sitruunan kuoriraasteen)

 

hyppysellinen kanelia (laitoin noin 1/8 tl)

 

hyppysellinen jauhettua neilikkaa (laitoin noin 1/8 tl)

300 g punaherukkamarmeladia

 

100 g mantelilastuja

 

voiteluun kananmunaa

koristeluun tomusokeria (laitoin vain kakkupalalle)

”Leikkaa” vaikka kahden haarukan avulla kylmä, kuutioitu voi tomusokerin joukkoon. ”Leikkaa” sekaan vehnäjauho-leivinjauheseos. Lisää muna, paahdetut hasselpähkinät (paahdoin kuumalla pannulla ja annoin jäähtyä) sekä mausteet. Sekoita ainekset juuri ja juuri sekaisin. Anna taikinan olla vähän aikaa jääkaapissa kelmun alla.

Kauli ¾ taikinasta 1 ½ cm:n paksuiseksi levyksi ja aseta se halkaisijaltaan 22 cm olevan irtopohjavuoan pohjalle (itse käytin lasista paistoalustaa ja pyöreää säädettävää reunavuokaa). Levitä päälle punaherukkamarmeladi. Kaulitse loppu taikina ja suikaloi se esim. taikinapyörällä. Asettele taikinasuikaleet ristikkotyyliin marmeladin päälle (käytin suikaleiden siirtoon apuna pitkää palettiveistä, koska suikaleet olivat helposti katkeilevia kokonaisten pähkinöiden takia). Voitele kevyesti vatkatulla kananmunalla ja ripottele reunoille mantelilastut. Paista 190-asteisessa uunissa alatasolla 40-45 minuttia. Poista vuoan reuna ja anna kakun jäähtyä. Koristele tomusokerilla (minä koristelin siis vain annospalan).

Kakku ennen paistoa.

En ehtinyt odottaa, että kakku jäähtyisi kokonaan. Täyte ei siis ollut vielä täysin hyytynyt.

Saamani kommentyti Leivontafoorumin haasteessa:
 
- Linzer on oma kahvihetken suosikkini. Hienoa, ettet käyttänyt vadelmaa tai mansikkahilloa

Tätä kakkua syödään kyllä ympäri vuoden, mutta se tehdään ihan itse usein vain jouluksi!

Tomusokeri usein pilaa tortun ulkonäön, joten mieluummin ilman tai sihtailut säästeliäästi just’ ennen tarjoilua.

Koristelusi on kaunis, hiukan yli runsas, joka turhaan piilottaa alleen punaherukkamarmelaatin.
 

Punaherukkamarmeladi

Tein tätä marmeladia tähän kakkuun, jolla osallistuin tähän Leivontafoorumin leivontahaasteeseen. Laitan tähän ohjeen, jolla tuli tuo pienehkö purkillinen + vähän päälle valmista marmeladia. Käytin lopulta koko satsin kyseiseen kakkuun, koska siinä oli aikalailla juuri oikea määrä :) Jos haluaa enemmän marmeladia, kannattaa ohje tuplata.

Punaherukkamarmeladi

 

250 g punaherukoita (käytin nyt pakastepunaherukoita)

 

1 rkl sitruunamehua

 

85 g hillo-marmeladisokeria

Mittaa kattilaan punaherukat, sitruunamehu ja hillo-marmeladisokeri. Anna seoksen kiehahtaa ja alenna lämpötila puoliteholle. Keitä 10-15 minuuttia välillä sekoittaen. Poista pinnalle kertynyt vaahto pois. Kaada marmeladiseos kulhoon ja jääkaappiin marmeloitumaan. Halusin marjatkin joukkoon, niin en siivilöinyt niitä. Jos haluat täysin sileää marmeladia, keitä ensin marjoja ja sitruunamehua 10-15 min., siivilöi marjat ja lisää vasta sen jälkeen hillo-marmeladisokeri. Tällöin hillo-marmeladisokeria saattaa tosin tarvita vähemmän.

Melkein kokonaan marmeloitunut.