tiistai 25. kesäkuuta 2013

Lemon curd, sitruunatahna


Tämä ohje oli täällä jo aiemmin, mutta laitan sen nyt uudestaan paranneltuna. Löysin joskus tämän ohjeen Ewelynin blogista. Muutin vaan hieman tekotapaa. Olen tehnyt tätä muutaman kerran ja on tämä vaan niin namia!! Ihana raikas ja pehmeä maku!! Tämä sopii hyvin esim. keksien- ja kakuntäytteeksi ja tykkäänpä leivänkin päälle tätä sipaista :)

Täältä löytyy lime curdin ohje.

Lemon curd, sitruunatahna
 
2 sitruunaa
 
2 dl sokeria
 
2 kananmunaa
 
50 g voita

Purista sitruunoista mehu ja kaada mehu paksupohjaiseen kattilaan. Sekoita joukkoon muna ja sokeri. Sekoittele hellalla keskilämmöllä noin 10-15 minuuttia, kunnes seos on paksuuntunut (puolikkaalle annokselle riittää noin 5-10 min.). Sekoita joukkoon kuutioitu voi. Anna jäähtyä. Jos käytät lemon curdin seuraavana päivänä tai myöhemmin, laita se jääkaappiin.

Lemon curd säilyy jääkaapissa hyvänä noin kaksi viikkoa. Tästä satsista tulee kaksi tuollaista pientä purkillista.
Huom. Jos lemon curdista haluaa täysin sileää, voi puristetun sitruunamehun siivilöidä. Ja jos lemon curdiin haluaa vielä enemmän kirpakkuutta, voi siihen lisätä sitruunoiden (tai vain yhden sitruunan) kuoriraaste. Sitruunat kannattaa tällöin pestä ensin huolella.



torstai 20. kesäkuuta 2013

Tiikerin sukellus mansikkaan


Leivontafoorumin kesäkuun leivontahaasteessa on aiheena "Tuunaa eines", löytyy täältä. Tällä kertaa perustana piti käyttää jotakin makeaa einestä kuten kääretorttua, pullaa, kakkua tms. Sen sai koristella mielensä mukaan, mutta uunia, liettä tai esim. mikroa ei saanut käyttää kuin lämmitystarkoituksessa. Nyt pääsi siis suht vähällä vaivalla. Haasteen herkkuja voikin hyvin hyödyntää mökkeilyssä ja retkeilyssä.

Minulla ei ollut etukäteen oikein mitään ajatusta. Päätin, että menen kauppaan ja katselen hyllyjä ja haen sieltä inspiraation. Pysähdyin tiikerikakun eteen ja näin heti siihen pari täyteväliä ja koristelun. Halusin suklaisen maun kaveriksi mansikan. Pursotin kokeeksi lopuksi vielä tummaa suklaata pinnalle, mutta se oli mielestäni ihan turha lisä. Kakun kulmistakin olisi voinut hyvin jättää kerma-rahkapursottehtyä nyt näin.ukset pois, mutta tulipa

Kakusta tuli raikkaan ja maukkaan makuinen. Leikkauskin onnistui tosi hyvin, koska tiikerikakku on tosi pehmeää, mutta kuitenkin tiivistä ja täyte pysyi hyvin kasassa. Hauska, helppo ja nopea haaste :)


Pehmeä tiikerikakku saa raikkaan mansikkakylvyn saadessaan väliinsä ja päällensä mansikkaista kerma-rahkavaahtoa nappaamalla tuoreita mansikoita koristeeksi. Tiikeri on kesämielellä!

Tiikerin sukellus mansikkaan -kakku
 
(riittää hyvin kuudelle hengelle)

1 suorakaiteen muotoinen tiikerikakku, 350 g
 
1 1/2 dl vispikermaa
 
1 prk (200 g), maustettu rahka Makea mansikka
 
1 rkl tomusokeria
 
12 suurehkoa mansikkaa (170-200 g)

Jaa tiikerikakku vaakatasossa kolmeen osaan. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon rahka ja tomusokeri. Ota täytettä varten 2 dl vaahtoa toiseen kulhoon. Laita loppu vaahto pursotinpussiin (käytin tähtityllaa) ja anna olla jääkaapissa täytön ajan.

Pilko puolet mansikoista pieniksi paloiksi ja sekoita täytevaahdon joukkoon. Laita kakun pohjaosa tarjoiluvadille ja levitä puolet täytteestä sen päälle. Nosta keskimmäinen levy päälle ja levitä sen päälle loput täytteestä. Nosta kansiosa päälle. Pursota kakun kanneksi kerma-rahkavaahtoa. Pursota vaahtoa myös kakun alareunaan ja kulmiin (jos haluat). Siivuta loput mansikoista. Asettele mansikkasiivut kakun päälle (en laittanut mansikoiden päätypaloja).

Tiikerikakku ennen sukellusta.


Halkaistu tiikerikakku.


Tiikeri nappaa mansikoita koristeeksi.


Kesämielinen tiikeri.


Tiikeri alkoi ahneeksi ja kävi vielä suklaasuihkussa.


Superraidoitettu tiikeri :D




Tiikerin sukellus mahaan alkakoon :D


Saamani kommentit Leivontafoorumin haasteessa:
 
(6 pistettä)

- maistuva makupari

- Tästä ei tiikeri enää parane, nam.

- Ihana kesäpuku tiikerillä!

- Ihanan herkullisen näköinen luomus!

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Mehevä raparperipiirakka


Sain tämän ohjeen äidiltäni, joka oli löytänyt sen jostain lehdestä. Tänään leivoin piirakkaa poikani kanssa. Hän halusi tarjota sitä mieheni vanhemmille, jotka olivat tulossa kylään. Isosisko vähän harmitteli, kun hänkin halusi tarjota jotain. Inka teki sitten ison sconssin, joita olimme jo kerran aiemmin leiponeet lasten kanssa. Täällä tarkemmin aamiaissconsseista.

Söimme piirakkaa raparperisorbetin ja maidon kanssa. Raparperisorbetista lisää täällä.

Mehevä raparperipiirakka

1 kananmuna

1 1/2 dl sokeria

1 prk (200 g) kermaviiliä

1 1/2 dl vehnäjauhoja

1 1/2 dl kaurahiutaleita

1 tl leivinjauhetta

1/2 tl vaniljasokeria

50-100 g voita (laitoin 80 g)


1/2 l raparperipaloja

1 dl sokeria

1 rkl kookoshiutaleita


Vaahdota muna ja sokeri kuohkeaksi. Vatkaa joukkoon kermaviili. Yhdistä jauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe ja vaniljasokeri ja sekoita taikinaan. Sulata voi ja sekoita joukkoon. Kaada taikina voideltuun, noin 26-28 cm Ø olevaan piirakkavuokaan.

Huuhtele, kuori ja pilko raparperin varret ja sekoita niihin sokeri. Laita palat taikinan päälle (painoin osan syvemmälle taikinaan). Ripottele pinnalle kookoshiutaleita. Paista 180-asteisessa uunissa keskitasolla 30 minuuttia.



Raikasta raparperisorbettia piirakan kaverina.




tiistai 18. kesäkuuta 2013

Raparperisorbetti


Viileää herkkua lämpimiin kesäpäiviin :) Ohje on Yhteishyvä -lehden Ruoka-liitteestä kesäkuu 2013.

Raparperisorbetti

(4 annosta)

2 raparperin vartta

1 dl vettä

1 dl tomusokeria

2 kananmunanvalkuaista

Huuhtele, kuori ja paloittele raparperit. Keitä raparperipaloja, vettä ja 1/2 dl tomusokeria muutama minuutti,kunnes raparperi on pehmennyt. Soseuta tasaiseksi. Nosta seos jäähtymään pakastimeen. Seoksen on oltava täysin kylmää ennen sorbettiin lisäämistä.

Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää loppuvaiheessa loppu tomusokeri. Kääntele joukkoon raparperisose. Kaada seos teräskulhoon ja nosta pakastimeen peitettynä. Anna pakastua ensin tunnin ajan. Sekoita ja laita pakastimeen. Sekoita muutamaan kertaan puolen tunnin välein, kunnes seos on jähmettynyt.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Kaura-raparperipaistos


Raparperit sopivat hyvin myös kaurapaistokseen, johon yleensä tulee laitettua omenaa. Ohje on täältä, mutta muuntelin sitä hieman. mm. täältä löytyy ohje omena-kaurapaistokselle.

Kaura-raparperipaistos
 
(4-5 annosta)

1 l raparperipaloja
 
2 rkl ruokokidesokeria
 
1 tl kanelia

Huuhdo, kuori tarvittaessa ja pilko raparperin varret. Laita ne voideltuun uunivuokaan. Sekoita joukkoon sokeri ja kaneli.

Päälle

4 dl kaurahiutaleita
 
1 1/2 dl pehmeää voita/margariinia
 
1 1/2 dl ruokokidesokeria

Sekoita keskenään kaurahiutaleet, rasva ja sokeri ja levitä raparperien päälle. Paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla 30 noin minuuttia.



Raparperipaistoksen kanssa sopii hyvin esimerkiksi vaniljakastike.



Raparperitosca


Tämän ihanan reseptin sain äidiltäni, joka oli löytänyt sen jostain lehdestä. Raparperin raikkautta ja toscakuorrutuksen makeutta :)

Raparperitosca

4 kananmunaa

2 dl sokeria

5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta (laitoin 1 1/2 tl)

1 dl margariinia

1 dl maitoa


1/2 l raparperia pilkottuna


Toscakuorrutus

100 g margariinia

1/2 dl vehnäjauhoja

1 1/2 dl sokeria

1/2 dl maitoa

100 g mantelilastuja

Huuhtele, kuori tarvittaessa ja pilko raparperit.

Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi. Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe ja kääntele sokeri-munavaahtoon. Sulata margariini. Sekoita taikinaan margariinisula ja maito vuorotellen. Levitä taikina leivinpaperoidulle uunipellille. Levitä pinnalle raparperipalat. Paista 225-asteisessa uunissa keskitasolla 10 minuuttia. Valmista sillä aikaa kuorrutus.

Mittaa kuorrutusta varten margariini, jauhot, sokeri ja maito kattilaan. Anna kiehahtaa ja sekoittele keskilämmöllä, kunnes rasva on sulanut ja seos on tasaista. Sekoita joukkoon mantelilastut.

Ota piirakka pois uunista ja levitä pinnalle toscakuorrutus. Paista piirakkaa vielä 10-12 minuuttia. Piirakan kanssa sopii hyvin esimerkiksi vaniljajäätelö tai vaniljakastike.




Raparperikiisseli


Sain siskolta paljon raparperia ja laitoin niitä mm. tähän kiisseliin. Ohje on Yhteishyvä -lehden Ruoka-liitteestä kesäkuu 2013. Ohjeessa oli kiisselin seuraksi vielä kookos-kauramurua, mutta sitä en nyt tehnyt.

Raparperikiisseli

(noin 5 annosta)

4 raparperin vartta

8 dl laimennettua mansikkamehua (laitoin ittsetehtyä puolukka-punaherukkamehua)

1 dl sokeria (laitoin 1 1/2 dl)

4 rkl perunajauhoja (laitoin 3 rkl)

1 dl vettä

Huuhtele, kuori tarvittaessa ja paloittele raparperin varret noin 4 cm paloiksi. Kiehauta menu sokerin kanssa kattilassa. Nosta raparperit kattilaan ja keitä, kunnes ne hajoavat. Valmista suurus sekoittamalla perunajauhot kylmään veteen. Sekoita suurus ohuena nauhana joukkoon. Anna kiisselin vielä kiehahtaa, mutta älä enää sekoita. Sirota kiisselin pintaan sokeria kuortumisen estämiseksi. Anna jäähtyä.
 

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Mysliä (Olgan tapaan)


Kokeilin pitkästä aikaa uutta myslireseptiä. Oli kyllä hyvää! Tämä Olga Temosen ohje löytyi MeNaiset Sport -lehdestä nro 4. Ihan täpinöissäni odotan sitä päivää, jolloin hankin Olgan uuden kasvisruokakirjan! Ainakin hänen tähän asti kokeilemani reseptit ovat olleet tosi hyviä!

Myslin ohjetta on helppo muokata mieleisekseen valitsemalla pähkinöistä, siemenistä ja kuivatuista hedelmistä/marjoista omat suosikit :)

Mysliä (Olgan tapaan)

(noin 10 annosta)

4 dl pellavan-, kurpitsan- ja pinjansiemeniä sekä hassel- tai pekaanipähkinöitä (laitoin pellavan- ja kurpitsansiemeniä, pellava-tyrnirouhetta, kuorittuja maapähkinöitä ja cashewpähkinöitä

2 dl isoja kaurahiutaleita

1 dl ruisleseitä

1/4 tl ruususuolaa

1 dl hunajaa

2 rkl ruokaöljyä

tilkka vettä (laitoin 1 rkl)

3 dl erilaisia kuivattuja marjoja ja/tai hedelmäpaloja kuten pehmeää taatelia, kuivattuja omenakuutioita ja mustikkaa (laitoin pehmeää taatelia, kuivattuja banaanilastuja sekä kuivattua ananasta ja papaijaa)

Yhdistä siemenet, pähkinät, hiutaleet ja leseet leivinpaperille uunipellille. Mittaa hunaja, vesi ja öljy kattilaan ja lämmitä, kunnes seos on tasaista. Kaada seos tasaisesti siemen-pähkinäseoksen päälle, mausta kevyesti suolalla, kääntele sekaisin ja tasoita pinta.

Paahda mysliä 175-asteisessa uunissa keskitasolla 10 minuuttia. Kääntele seosta kerran paahtumisen aikana. Anna jäähtyä ja sekoita joukkoon kuivatut marjat/hedelmät. Pilkoin taatelit ja kuivatut banaanit muutamaan osaan. Tarjoa mysliä esimerkiksi luonnonjogurtin tai maidon kanssa.



Minä syön myslini luonnonjogurtin kanssa.


Tässä toinen myslisatsi. Muuten samat ainekset, mutta korvasin taatelit rusinoilla,


perjantai 14. kesäkuuta 2013

Rocky Road -suklaapalat


Olen pitkään jo ihaillut ja mielessäni makustellut maukkaan näköisiä Rocky road -suklaapaloja. Nyt päätin tehdä niitä kuopuksemme 1-vuotissynttäreille. Etsiskelin hyvää ohjetta ja tämä Nigella Lawsonin ohje vaikutti ylivoimaisesti parhaalta. Ja superhyviä nämä mielestäni olivatkin :) Monissa ohjeissa on vain vähän voita, mutta tässä sitä on enemmän. Se ja vaalea siirappi tekevät massasta erityisen helpon leikata ja pehmoisen, herkullisen maun. Lisäksi tämä ohje oli yksinkertainen toteuttaa.

Ohje on täältä Nigellalta, mutta valitsin "kiviksi" omia suosikkejani eli Muro-keksejä, Dumleja ja erivärisiä minivaahtokarkkeja. Muro-kekseihin sain idean Kinuskikissalta täältä ja Dumleihin ja minivaahtokarkkeihin Vaaleanpunainen nonparelli -blogista täältä. Niiden määrän muutin itselleni sopivaksi. Laitoin lisäksi pinnalle koristeeksi minivaahtokarkkeja.

Näihin voi laittaa vaihtoehtoisesti, oman mieltymyksen mukaan myös esim. suolapähkinöitä, suolaamattomia pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, kuivattuja marjoja tai riisimuroja.

Tyttäreni pääsi apulaisekseni näitä tehdessäni eli hän sai pilkkoa Dumlet ja murentaa keksit pienemmiksi. Pojat olivat päikkäreillä, niin saatiin puuhailla ihan rauhassa :)

Rocky road -suklaapalat

(noin 24 palaa)

250 g tummaa suklaata

150 g maitosuklaata

175 g pehmeää voita

4 rkl vaaleaa siirappia

150 g Muro-keksejä

150 g Dumle-karamelleja

125 g Haribo minivaahtokarkkeja (+ 1/2-1 dl pinnalle)

Murenna keksit muutamaan osaan. Pilko veitsellä Dumlet kuuteen osaan (voi jättää isommiksi jos haluaa). Mittaa minivaahtokarkit (125 g) valmiiksi.

Paloittele suklaat paksupohjaiseen kattilaan. Lisää joukkoon voi ja siirappi. Sulata ne liedellä miedolla lämmöllä välillä sekoitellen. Sekoita massa lopuksi tasaiseksi. Ota kattila pois liedeltä. Kaada joukkoon keksi- ja Dumlepalat sekä vaahtokarkit. Sekoita varovasti ainekset sekaisin.

Kaada massa joko foliovuokaan tai leivinpaperoituun vuokaan, kooltaan noin 23,6 cm × 29,6 cm. Tasoita pinta, joka jää tarkoituksella vähän muhkuraiseksi. Ripottele pinnalle halutessasi minivaahtokarkkeja, ikään kuin koristeeksi (upotin niitä hieman). Anna jähmettyä jääkaapissa 1 1/2-2 tuntia. Ota levy jääkaapista ja paloittele.

Säilytä rocky road -paloja jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa. Ne säilyvät siellä noin viikon. Palat voi myös pakastaa. Pakastimessa ne säilyvät noin kuukauden. Ota palat pakkasesta edellisenä iltana jääkaappiin.

Rocky road-levy ennen paloittelua.




Alemman kerroksen väkeä :)


Rapeaa keksiä, Dumlea ja vaahtokarkkia, naminam!



torstai 13. kesäkuuta 2013

Yksivuotias merikarhu


Romeo Milan Daniel, pieni kuopuksemme, täytti perjantaina 1 v.! Tuntuu, että juurihan postasin tänne kuvia vastasyntyneestä Tirpasta :) Romeo on aina vaan tosi kiltti ja iloinen poika. Myöhäinen liikkeellelähtökin on minulle vain hyödyksi, kun saan kuitenkin Mion perässä juosta :D

Romeo oppi ryömimään 10 kk ikäisenä. 11 kk vanhana poika alkoi konttaamaan. Vähän sen jälkeen hän oppi kunnolla nousemaan istumaan ja seisomaan tukea vasten. Nyt Romeo osaa kävellä tukia pitkin ja tänään hän pysyi pystyssä noin 5 sekuntia ilman tukea. Mio alkoi liikkumaan paljon aiemmin, mutta kolhujakin sattui sitten enemmän. Romeolle ei ole tullut kuin muutama pieni kolhu. Hampaita on tästä päivästä lukien kolme, koska tänään puhkesi ylös yksi etuhammas. Kaksi alaetuhammasta puhkesivat 9 kk ikäisenä. Romeo nukkuu yöunet noin klo 20-08 ja päiväunet noin klo 12-15. Eli en valita :)

Romeo on aika kaikkiruokainen. Aamuin ja illoin Romeo syö puuroa , välipalalla maustamatonta jogurttia ja marjoja/hedelmää ja kahdella lämpimällä aterialla jo aikalailla samaa ruokaa kuin me muut. Suolan jätän vaan pois (joskus laitan ihan vähän) Romeon annoksista. Romeo sormiruokailee edelleen, mutta harjoittelee syömään lusikalla muutakin kuin puuroa. Nyt on tosin menossa vaihe, että lusikalla olisi vaan kiva leikkiä ja tiputtaa lattialle :)

Romeo on nyt päässyt ruisleivänkin makuun ja se maistuu hyvin.


Romeo viihtyy paljon itsekseen leluillaan leikkien. Riittää, että joku on lähettyvillä ja näkösällä. Romeo selailee  kirjojaan ja juttelee leluilleen. Nyt legot ja autot ovat alkaneet enemmän kiinnostaa. Romeo menee joskus jo Inkan ja Mionkin leikkeihin mukaan. Ruokaleikit ovat kivoja. Romeo syöttää leikkiruokaa itselleen ja muille.

Tämän pienen torikojun hankimme Inkalle ja Miolle joululahjaksi.


 Puuveitsellä voi harjoitella hedelmien, kasvisten ja leipien leikkaamista.



Musiikista ja varsinkin lauluista Romeo tykkää hirmuisesti. Heti kun jostain kuuluu musiikkia, alkaa Romeo tanssimaan hytkytellen ja heiluen. Välillä Romeo "laulaa" mukana. Loruleikit ovat kivoja ja niistä ehdoton suosikki on sormiloru pupuista (tässä isäpupu on, tässä äidin näät...).

Sanoja Romeo koittaa paljon tapailla. Joskus tuli selkeästi jo "äiti", mutta nyt Romeo sanoo "äitä". Muita sanoja ovat "anna tänne" ja "tätä" (osoittaen jotain jonka haluaa).

Romeo on alkanut hassuttelemaan ja varsinkin siskon kanssa on kiva möyriä ja pelleillä. Romeo ei juurikaan vierastele ja tykkää vilkutella ihmisille ja lähettelee heille joskus lentosuukkoja :) Kerrankin puistoillessa Romeo keinui ja vieressä keinui vähän vanhempi poika. Romeo ei muuta tehnytkään kuin lähetteli lentosuukkoja pojan mummolle, joka keinutti poikaa. Romeo tykkää puistoilusta, mutta haluaisi syödä hiekkaa ja kiviä ym. vähän liian mielellään. Sitten ei ole kivaa, kuhn äiti kaivaa kaiken suusta pois.

Romeo kiukuttelee oikeastaan vain silloin, kun hän on tosi väsynyt tai nälkäinen. Onneksi omaa tahtoakin on jo vähän havaittavissa. Etenkin silloin, jos joku ottaa lelun kädestä. Mio on vielä aika mustasukkainen pikkuveljestään ja tekee kaikenlaista jäynää Romeolle. On siis hyvä, että pikkuveli oppii puolustamaan itseään. Mio on saanut sitten välillä paremmin huomiota sekä äitiltä ja isiltä että isovenhemmiltaan,kun Inka ja Mio ovat olleet välillä yökylässä mieheni tai minun vanhemmilla. Ihanat isovanhemmat ♥

Lauantaina meille tuli lähisukua ja Romeon kummit juhlistamaan synttäreitä. Äitini löysi Romeolle tuon hauskan merimiesbodyn. Shortsit oli jo vauva-ajalta jemmassa, koska Romeo piti niitä noin 3 kk ikäisenä häissä. Silloin ne olivat pojalle tosi isot (en löytänyt sopivia juhlahousuja), mutta nyt ne olivat juuri sopivat. Kaulassaan Romeolla (ja Miolla) oli karhuaiheinen Kalevalakoru. Niinpä pojasta tuli merikarhu :)

Romeo on sellainen pikkuinen. Maanantaina poika sai mitoikseen 73 cm ja 8900 g. Ihan saman mittainen kuin veljensäkin, mutta vähän hoikempi. Nyt oli kuitenkin pituutta tullut jopa 4 cm eli rutkasti enemmän kuin aiemmin. Romeo tykkää paljon halailla ja olla sylissä, niin voin sitten kuvitella, että hän on vielä pieni sylivauva :) Ei vaan, onhan se hauska nähdä, miten poika kasvaa ja kehittyy!

Tein Romeolle eli Herra Tipulle tietenkin Herra Tipu -kakun. Täällä lisää siitä.

 

Juhlapäivänä Romeo intoutui kokeilemaan ekan kerran kunnolla taaperokärryä. Hienosti tuo sujui pieneltä taapertajalta. Hitaasti mutta varmasti (mitä nyt välillä vähän kupsahti :))


Romeo sai lahjaksi mm. tämän hienon paidan.


Herra Tipun kakku.


Sankarikin sai maistaa kakkuaan :)


Merikarhu mietteliäänä.


♥ ONNEA RAKAS ROMEOISEMME! ♥